Huhtikuun 12 päivä. Olen päässyt veneellä ruusupuutarhaani Vaasan saaristossa. Varhaiset kukkijat ottavat vastaan, muun muassa talventähdet, lumikellot, jouluruusut, idänsinililjat, kevätkellot ja yllätyksekseni koristemansikka 'Pink Panda'. Kevätkellot ovat epäilyksistäni huolimatta viihtyneet hyvin ja alkaneet levittäytyä lähiympäristöön. 

Eniten aikaa menee myrskyn kaatamien kuusien raivaamiseen. Poistan myös havut ja tammenlehdet mullalla peitettyjen ja talveksi haudattujen ruusujen päältä. Ryhdyn jatkotoimenpiteisiin vasta kun routa on sulanut.

Suojaamattomat ruusut ovat selviytyneet talvesta lähes vahingoittumattomina. Ei yhtään paleltumisvaurioita. Jänikset ja peurat ovat kyllä ahkerasti leikanneet ruusujen ja muidenkin pensaiden oksia oman makunsa mukaan. Minusta niillä on aika huono maku!

Mielenkiinnolla odotan pääseväni toteamaan, miten viime kesän uudet siementaimet ovat talvehtineet. Niiden onnistunut talvehtiminen edellyttää useimmiten, ettei pakkanen pääse juuriin asti. Syksyllä laitoinkin niiden päälle erityisen paksun multakerroksen ja tammenlehtipeitteen. 

Tammenlehdet kasaan yhteen paikkaan. Silppuan ne myöhemmin ruohonleikkurilla ja kompostoin ne. Parin vuoden kuluttua minulla on taas lisää hyvää turvetta.

Näyttää siltä, etteivät kellarissa talvehtineet ruusut ole selviytyneet (katso aikaisemmin julkaistu juttu). Ilmeisesti olen antanut niille liian vähän vettä. Pistän ne kuitenkin maahan. Parin viikon sisällä tiedän lopullisesti, miten on käynyt.